Harrastus Kilpailut Tietopankki Toiminta

Logmatik 2020 – NAC-loki helposti ja nopeasti

 

Lokiohjelma puhelimessa, 70 cm:n NAC menossa.
Lokiohjelma puhelimessa, 70 cm:n NAC menossa.

 

Teksti ja kuvat: Heikki Hannikainen, OH7LZB

 

NAC-kisoihin eli 28 MHz:n yläpuolisten bandien nk. tiistai- ja torstaitesteihin harvakseltaan osallistuvana Mac- ja Linux-käyttäjänä olen harmitellut kätevän, NAC-sääntöjä ymmärtävän lokiohjelmiston puutetta. Ilmeisesti Windows-puolellakin on ollut jotain haasteita yleisesti käytetyn ohjelmiston asentamisessa uusiin Windows-versioihin.

Jos ajelen harjulle pitämään kymmenkunta kusoa auton radiolla, lokin voisi mielellään naputella ja lähettää vaikka puhelimessa tai tabletissa pyörivällä ohjelmalla. Kaikkein kätevintä olisi, jos sama lokisofta toimisi kaikissa näissä, eikä sitä tarvitsisi erikseen asentaa tai päivittää sääntöjen muuttuessa.

Näillä spekseillä askartelin pienen NAC-lokiohjelman käyttäen tällä vuosikymmenellä suosittuja konsteja: selainta, javascriptiä ja pilvipalveluita. Toivon mukaan tekniikka pysyy jokseenkin aloillaan edes hetkisen ja ohjelma toimii myös ensi vuosikymmenellä.

Selainpuolella tähtäsin suoraan moderneihin selaimiin, joita nykypäivän laitteissa on, josta syystä vanhemmat tai muutoin historiaan jämähtäneet selaimet (Internet Explorer, katson sinua!) eivät tule toimimaan. Toimivaksi havaittuja selaimia ovat Chrome, Safari, Firefox, iPhonen ja iPadin Safari sekä tuoreehkot Androidin selaimet.

 

Käyttöohje

Lokiohjelma aukeaa osoitteessa logmatik.aprs.fi. Ennen yhteyksien pitämistä kannattaa ensimmäisenä aukeavaan asetusnäkymään syöttää ainakin oma kutsu ja lokaattoriruutu. GPS:n sisältävässä mobiililaitteessa voi lokaattorin arpoa nappia painamalla myös nykyisen GPS-sijainnin mukaan. Loput tiedot ehtii syöttää kisan jälkeenkin ennen lokin lähettämistä – asetusnäkymään pääsee luonnollisesti Asetukset-napista.

Kun lokissa ei ole yhtään riviä, ohjelma arpoo käyttöön kalenterin mukaan oikean bandin ja sen mukaiset säännöt, 2,4 GHz:n yläpuolisten bandien pisteytykset eivät tosin vielä toimi. Lokissa näkyy myös kisan alku- ja loppuajat, jotka voi halutessaan piilottaa Kilpailukalenteri-napista. Kellonaika ja päiväys otetaan laitteesi omasta kellosta, mikä nykyään onkin yleensä automaattisesti verkosta oikein asetettu.

Kiireessä sekä kutsun, raportit että lokaattorin voi syöttää suoraan kutsukenttään (”OH7AA 59 59 KP32UW”) ja painaa rivinvaihtonäppäintä. Kun raportit ovat samat kuin edellisessä yhteydessä, pelkän kutsun ja lokaattorin naputtelu riittää.

Jo syötettyä lokiriviä pääsee muokkaamaan Muokkaa-napista. Rivin voi merkitä poistettavaksi Poista-napista, mutta se katoaa lopullisesti vasta ”Unohda poistetut rivit” -nappia painamalla. Tämän jälkeen poistoa ei voi peruuttaa.

Etäisyys ja suunta lasketaan heti lokaattoria syöttäessä. Duplikaatista varoitetaan samaten heti, kun kutsu on kirjoitettu. 28 MHz:n kilpailussa duplikaatit lasketaan kullekin modelle erikseen. ESC-näppäin tyhjentää keskeneräisen rivin. CTRL-A vaihtaa aurora-raporttiin 59A ja takaisin, CTRL-W puolestaan heikompaan 559-raporttiin ja takaisin.

Loki tallennetaan jokaisen muutoksen jälkeen automaattisesti selaimen sisäiseen muistiin (HTML5 Local Storage), jossa se säilyy pitkänkin aikaa. Selaimen tai koneen sammuttaminen kesken kisan ei lokia kadota. Älä kuitenkaan käytä selaimen Private Browsing- tai Incognito-tilaa, sillä silloin selain tyhjentää kyseisen muistin ensi tilassa ikkunaa sulkiessa! Välimuistin tyhjentäminen käsin ja muut vastaavat operaatiot voivat nekin tuottaa saman tuloksen. Kullakin eri selaimella (Firefox, Chrome) on oma muistinsa, joten worki yksi kisa yhdellä selaimella kerrallaan.

 

Lokin lähettäminen

Ohjelma tuottaa kilpailumanagerille kätevän REG1TEST EDI-muotoisen lokitiedoston. Lisäksi lokin voi tallettaa ADIF-muodossa ja viedä sen yleisimpiin lokiohjelmiin pidempiaikaista säilytystä varten.

Ohjelman lähettämä EDI-sähköposti toimitetaan asetuksissa antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Vastaanotettuasi lokitiedoston sähköpostiin, lähetä se edelleen kilpailun säännöissä mainittuun managerin osoitteeseen. Varmuuden vuoksi loki kannattaa tallettaa myös levylle EDI-muodossa siltä varalta, että unohdan liimata sähköpostiisi sähköpostimerkin tai sähköpostinkantaja hukkaa e-kirjeesi.

Joissakin historiallisemmissa selaimissa tiedoston talletus suoraan levylle ei välttämättä toimi. Tällöin sen voi kopioida omasta napistaan leikepöydälle, ja liittää sopivassa ASCII-tekstieditorissa (Notepad tai vastaava) tiedostoon ja tallettaa siellä.

Joskus lokin lähettämisen ja onnistuneen vastaanottamisen jälkeen, esimerkiksi juuri ennen seuraavaa kisaa, voi painaa ”Tyhjennä koko loki” -nappia.

Ohjelmaa kannattaa toki kokeilla ja hieman harjoitella ennen varsinaista kisaa. Harjoituslokeja voi lähetellä omaan sähköpostiin. Kilpailumanageri on ystävällisesti kokeillut, että tuotetut EDI-lokit kelpaavat laskentaan. Lopulliset pisteet tulevat kuitenkin kilpailumanagerin laskennasta, kuten ennenkin.

 

Entä, kun Internet on rikki?

Mikäli Internet on rikki kisan alussa, sivua ei todellakaan saa ladattua. Ruutupaperi ja lyijykynä esiin!

Itse lokiohjelma pyörii paikallisesti selaimen sisällä, joten Internetin pätkiminen kesken kisan ei haittaa sen käyttöä, ellei jostain syystä tule pakottavaa tarvetta avata sivua uudestaan esimerkiksi tietokoneen uudelleen käynnistämisen vuoksi. Lokin lähettäminen sähköpostiin onnistuu myöhemmin netin taas toimiessa. Varmuuskopion siitä voi ottaa tallettamalla sen paikallisesti levylle.

Lokiohjelmaa ei osoitteesta huolimatta ladata aprs.fi:n palvelimilta, vaan Amazonin pilven S3-tallennuspalvelusta, CloudFront-sisällönjakelupalvelua käyttäen yleensä Suomessa tai Ruotsissa sijaitsevilta pilven reunoilta. Sitä on jakelemassa suuri joukko palvelimia yli sadassa eri maassa, joten ihan helposti sen ei pitäisi lakata latautumasta, jos nyt en sitä vahingossa riko tai päästä luottokorttiani happanemaan.

Pienoinen taustajärjestelmä pistetaulun näyttämiseksi ja sähköpostien lähettämiseksi pyörii sekin Amazonin Lambda-funktion ja DynamoDB:n päällä. Käytön mukaan laskutettu pilven viihdekäyttö marginaalisen pienessä mittakaavassa (muutama käyttäjä workkii satakunta kusoa) on onneksi lähes ilmaista. Jos oikein kovasti workitte, aprs.fi saattaa saada muutaman euron laskun vuodessa, mutta se on hupi- ja työmäärään nähden varsin edullista.

 

Ohjelman käyttämistä tabletilla.
Ohjelman käyttämistä tabletilla.

 

Vinkkejä tekijöille

Kun web-sovelluksen tekee Responsive-mallilla esimerkiksi Bootstrap CSS/JS-kirjastoa käyttäen, saman sivun voi saada toimimaan varsin kelvollisesti erikokoisissa tietokoneissa, tableteissa ja puhelimissa ilman että eri laitteita varten koodaa juuri mitään erikseen. Ellei sitten yritä saada Internet Exploreria toimimaan, se on melkein aina oma projektinsa. Angular.js -kirjastolla saa helposti sidottua tietomallit (QSO-lokin, asetukset) ruudulla näkyvään taulukkoon: kun taulukon sisältöä muokkaa koodista, sivulla näkyvät asiat muuttuvat kuin itsestään. Pilvipalvelua käyttämällä voit vaihtaa oman palvelimen ainaisesta päivittämisestä ja huoltamisesta johtuvat huolet uusiin, erilaisiin huoliin.

 

Ideoita kaikkein innokkaimmille tekijöille

Muita kotimaan kilpailuja olisi suhteellisen helppo lisätä ohjelmaan. Kokeillaan nyt kuitenkin ensiksi, toimiiko konsepti.

Automaattinen CW-avainnus nettisivulta tehtynä kuulostaa äkkiseltään konstikkaalta, mutta ei se mahdotonta ole. Wifi-verkkoon tarttuva halpa mikrokontrolleri (esim. ESP8266) voisi hoitaa avainnuksen ja puhua selaimen kanssa joko suoraan paikallisverkossa tai pilvipalvelun kautta kiertäen.

Googlen sankarit ovat keksineet tietoturvamielessä hieman pelottavalta kuulostavan WebUSB-rajapinnan, joka mahdollistaa web-sivun keskustelun suoraan USB-laitteen kanssa ilman sen kummempia ajurien asennuksia – CAT/CI-V suoraan Chrome-selaimessa pyörivältä web-sivulta radioon saattaisi olla hyvinkin mahdollista. Vaihtoehtoisesti sivu voisi syntetisoida piipityksen äänenä kuulokeliitäntään tai uusiin radioihin usein sisällytettyyn USB-äänikorttiliitäntään, ja radio lähettää sen SSB-moden ja VOXin avustamana ulos. Nämä ominaisuudet jääkööt kuitenkin toistaiseksi haaveiden tasolle tai innokkaampien tehtäväksi.

 

Kirjoitus on julkaistu myös Radioamatööri-lehdessä 2/2018.