Kerhot SRAL

Suomen radioamatöörikerhot 2011

Rakentelua Järvenpään kerhon, OH2AP, liitinkurssilla.
Rakentelua Järvenpään kerhon, OH2AP, liitinkurssilla.

Kooste SRAL:n Kerhotietokyselystä 4.10.2011

Teksti: Marko Saloranta OH2LGW

 

Yhteenvetoon on otettu 77 kerhoa, jotka ovat vastanneet tarpeeksi kattavasti kyselyyn. Eniten vastauksia on saatu kakkos- ja kuutospiireistä. Mukana on myös muutama SRA-kerhoasema. Kerhotietokyselyn 2011 kysymykset ja vastaukset olivat laadittu siihen muotoon, jotka eivät helpottaneet kyselyn käsittelyä jälkikäteen.

Tässä koosteessa ei ole otettu kantaa kerhojen toimihenkilöihin.

Seuraavaa kyselyä laadittaessa, olisi hyvä miettiä tarkkaan, mitä halutaan oikeasti kyselyn avulla selvitettävän ja vastaukset on tuotettava helposti käsiteltävään muotoon.

 

1. Kerhon nimi

 Kerhojen nimissä esiintyy paikkakuntien, työpaikkojen ja maantieteellisten alueiden nimiä. Kerhon nimestä saa usein myös selville kerhon erityispiirteen, esim. kilpailutoiminta. Esim. Tampereen Radioamatöörit ry, Kahdeksikkojen kerho ry, EB:n Radiokerho ry, Radiosporting Team ry.

 

2. Kerhon radioamatööritunnus

Yleensä kerhoilla on käytössä Viestintäviraston myöntämä tunnus, kuten OH5AD, OH9AA. Yhä enemmissä määrin kerhot ovat ottaneet maksullisia tunnuksia käyttöönsä, esimerkiksi OH4O, OH2YLE, OG6M, OH1NAVY. Osalla kerhoista on käytössään kaksi tai useampi asematunnus.

 

3. Kerhoiltojen pitoaika

 Selvästi suosituin kerhoilta on tiistai ja klo 18 jälkeen. Suurin osa vastanneista kerhoista ilmoitti kerhotilojensa olevan käytössä myös tarvittaessa, muutamalla kerholla jopa jatkuvasti, esimerkiksi omilla avaimillaan. Pari kerhoa ilmoitti tilansa olevan käytössä vain omalle jäsenistölle (työpaikkakerhot). Osalla kerhoista kerhotila on käytössä vain esimerkiksi kilpailujen aikana. Kerhoillat ovat yleensä arkipäivänä joka viikko, mutta muutamissa kerhoissa oli havaittu jopa aktiviteetin nousua muutettua kerhoillat viikoittaisista tapaamisista kuukausitapaamisiksi. Kerhoiltoja pidetään myös varsinaisen kerhoillan ulkopuolella mm. teema-, kurssi- ja rakenteluiltoina.

 

4. Kerhon jäsenmäärä

Kerhojen jäsenmäärät vaihtelevat 2–430:een. Tämä 430:n jäsenen yhdistys ei peri laisinkaan jäsenmaksua tahi liittymismaksua. Tyypillisin jäsenmäärä on kuitenkin noin 30–70 jäsentä. Kaikkien vastanneiden kerhojen jäsenmäärän keskiarvo on noin 47 jäsentä. Kerhojen jäsenistä suurin osa kuuluu SRAL:iin. Kerhoissa on noin 7,5 % alle 29 vuotiaita jäseniä. Nämä nuoret jäsenet ovat tyypillisesti opiskelupaikkojen kerhojen jäseniä.

 

5. Kerhojen jäsenmaksut

 Kerhojen jäsenmaksut vaihtelevat 2–375 euroon. Keskiarvo jäsenmaksuissa on noin 17 euroa. Suurin osa kerhoista ei peri liittymismaksua ja osa kerhoista antaa helpotusta jäsenmaksuissa opiskelijoille, nuorisolle ja perheenjäsenille. On myös kerhoja, jotka eivät peri ollenkaan jäsenmaksua. Nämä kerhot ovat yleensä työpaikkakerhoja tai kerhoilla ei ole omaa kerhotilaa tai toimintaa, josta aiheutuisi kuluja.

 

6. Kerhojen radioasemakalusto

Kerhotiloissa on yleensä radioasemakalustoa. Radiot ovat pääsääntöisesti nykyaikaisia radiolähetinvastaanottimia 1990–2000 -luvuilta. Joillakin asemilla on myös vahvistimia käytössään. Antennivarustus vaihtelee hyvin paljon kerhon harrastuksen suuntautumisen ja sijaintinsa mukaan. Yleisiä kerhon antenneita ovat monialue GP:t ja lankadipolit sekä laajakaistaiset lanka-antennit. Kilpailuihin erikoistuneilla asemilla on monipuolinen antennivarustus isoista mastoista ja yagi-antenneista lähtien.

Osa kerhoista ylläpitää yhtä tai useampia radioamatööritoistinasemia sekä radiokelimajakoita. Pakettiradiodigipeatterit ovat vaihtuneet APRS-toistimiin. Eräs radioamatöörikerho ylläpitää kerhotietokyselyn mukaan jopa kahdeksaa automaattiasemaa.

 

7. Koulutussuunnitelmat

Kyselyn vastanneista 77:stä kerhosta 21:llä kerholla on valmius pitää perus- ja / tai yleisluokan radioamatöörikurssi vuonna 2011.

Kurssitila on käytössä 20:llä kerholla ja yhdessä kansalais-/työväenopiston kanssa kurssin pitää yksi kerho.

Viisi kerhoa aikoo pitää perusluokan kurssin ja yksi kerho yleisluokan kurssin. T2-moduulin kurssin aikoo pitää kolme kerhoa ja yksi kerho CW-kurssin. 31 prosentilla kerhotietokyselyyn vastanneista kerhoista oli kiinnostusta järjestää radioamatööritutkintoon tähtäävää koulutusta.

 

8. Kerhotila

Kerhotilat sijaitsevat mm. kaupungilta/ kunnalta vuokratuissa tiloissa, jäsenen kotona tai varastorakennuksessa, työpaikalla, koululla tai yliopistolla, kerrostalon kellarissa, omassa kerhotalossa, jäsenen mökillä, kaupungin väestönsuojassa, parakissa, nuorisoseurantalolla, museon yhteydessä, entisessä linja-autossa, entisessä palovartiotornissa, kaupungintalon harrastustilassa, vanhassa AM-asemassa, entisellä radiotarkkailuasemalla.

Monelta kerholta puuttui kerhotila kokonaan tai tila piti vuokrata erikseen tapaamisia varten. On myös kerhoja, joilta kerhotila löytyy luonnosta peditioiden aikaan tai erikseen sovittaessa jäsenien kotoa.

Kerhotilojen pinta-alat vaihtelevat 3–160 m2 välillä. Keskiarvona kerhotilat ovat noin 20 m2 kooltaan. Kerhotiloissa on yleensä asematila, varastotila, vesipiste sekä sähkö että WC käytössään. Kerhoilla jotka sijaitsevat työpaikoilla tai kouluilla, on käytössään myös työtiloja ja kokoustiloja. Oman kerhotalon omaavilla kerhoilla on käytössään omakotitalotasoinen varustelu.

 

9. Kerhoilloissa kävijät

Voidaan todeta, että pienissä alle kymmenen jäsenen kerhoissa suurin osa jäsenistä käy aktiivisesti kerhoilloissa. Suuremmissa kerhoissa kävijämäärät jäävät pieniksi. Vieraita käy kerhoilloissa harvoin, paitsi jos kerho on esimerkiksi museon tai opiskelupaikan yhteydessä. Kerhoissa, jotka ovat erikoistuneet tietylle osa-alueelle radioamatööritoiminnassa, esimerkiksi kilpailutoimintaan, on aktiivisempia jäseniä osallistumaan yhteiseen toimintaan.

 

10. Toiminta kerhoilloissa

Kerhoilloissa jutustellaan, juodaan kahvia, luetaan radioaiheisia julkaisuja, rakennellaan, modifioidaan että korjaillaan laitteita sekä tuodaan ja noudetaan QSL-kortteja. Yleistä on myös pitää esimerkiksi kuukausiluentoja sekä laite-esittelyitä. Kerhotietokyselyn vastauksista selviää myös, että kerhoilloissa syödään nakkimakkaroita, esitellään hankintoja, keskustellaan projekteista, parannellaan aseman / kerhotilan kalustusta, selaillaan internettiä, päivystetään 80:n bandilla, workitaan, annetaan neuvontaa ja opastusta, korjaillaan perinneradioita (omia ja korvausta vastaan muidenkin), ratkotaan pulmia, pidetään kontestien jälkipeliä, suunnitellaan talkoita, pidetään tarvikevarastointia, ideoidaan erilaisia tapahtumia, tehdään kotisivuja sekä vapaata oppimateriaalia, harrastetaan radioamatööritoimintaa, pidetään näyttelyitä, annetaan aloittelijoille ohjausta, annetaan muille asemille antennitalkooapua ja pidetään saunailtoja joka toinen viikko.

 

11. Vieraiden ja uusien jäsenien vastaanotto

Vierailijat ja uudet jäsenet otetaan kyselyn vastausten mukaan hyvin vastaan. Pyritään hakemaan sitä ”rentoa fiilistä”. Vastausten mukaan uudet pyritään aktivoimaan mukaan, esitellään kerhoa, asemaa ja toimintaa, otetaan second operaattoriksi, tarjotaan virvokkeita, haastellaan taustoista, pyritään ottamaan jäseniksi, ohjataan harrasteen pariin jäsenten tuella, pyydetään tulemaan seuraavaankin kerhoiltaan, ei hössötetä, mainostetaan kerhoiltoja, annetaan harrastuksesta kirjallista materiaalia, uudet jäsenet otetaan vastaan erillisessä vastaanottotilassa, jossa on harrastuksesta materiaalia jaossa, kerrotaan tutkinto – ja koulutusmahdollisuuksista ja otetaan vierailijat mukaan sen hetkiseen toimintaan, kuten talkoisiin.

 

12. Kerholle tulevat tavaralahjoitukset

Kerhoille tulevat tavaralahjoitukset otetaan asemalle käyttöön tai varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Osa kerhoista jakaa tai myy jäsenilleen lahjoituksena saadut laitteet tai laitteet myydään kirpputorilla esimerkiksi kesäleirin yhteydessä. Laitteita myös jaetaan kerhon ulkopuolisten radioamatöörien käyttöön tai lainakoneiksi nuorille amatööreille. Kuolinpesältä lahjoituksena saadut laitteet voidaan myydä ja antaa tuotto leskelle tai sijoitetaan kerhon toimintaan. Joillain kerhoilla tosin kaikki lahjoituksena saadut laitteistot hillotaan vintille.

 

13. Kerhojen säännölliset tapahtumat

Kerhojen säännöllisiin tapahtumiin yhdistyslain määräämien tapahtumien lisäksi yleisimpiä ovat erilaiset leirit sekä pikkujoulut. Suurin osa vastanneista kerhoista ilmoitti jäsentensä osallistuvan SRAL:n kesäleirille ja tämän lisäksi pitävänsä omia kevät- ja syysleirejä. Muita aktiviteettejä ovat mm. Rompepäivät, IOTA-aktiviteetti, talkoot, majakkaviikonloppu, Perinneradiotapahtuma, Turva-harjoitus, Kuusenkaristajaiset, saunaillat, luennot, kuukausikokoukset, kesäisin terassille, kirpputorit, yleisötapahtumissa esittelyt, IPA-kontesti, tekniikkapäivät keväisin, VUSHF-leiri, Radio Hamin lähetyksien hoito, RTTY-kilpailutoiminta, pikkujoulut, kokoontumiset skypellä, JOTA-tapahtumat, muikunkalastustapahtuma, SAC CW, field day, harrastemessut sekä paikallisradiotekniikan hoitoa.

 

14. Yhteistyö

Suurin osa kyselyyn vastanneista kerhoista ilmoitti, ettei heillä ole yhteistyötä muiden kanssa. Kerhot, jotka vastasivat tekevänsä yhteistyötä, kumppaneita ovat radioamatöörikerhot, LA-, DX- sekä PMR-harrastajat, SPEK, VAPEPA, elektroniikkaharrastajat, telealan ihmiset, partiolaiset, MPK ry, Turva, tähtitieteilijät, firmojen harrastekerhot, perinneradiotoimijat, meripelastus, VPK, TTY:n piirissä toimivat radiokerhot, kansainväliset kilpailukerhot ja radiohistorialliset kerhot.

 

15. Kerhon erityispiirre

Kerhojen erityispiirteenä voidaan pitää yleisesti kilpailut sekä rakentelu. Muita erityispiirteitä mainittiin VAPEPA, radiohistoria ja perinneradiotoiminta, Turva, flegmaattisuus, digimodet, yrityksen radiokerho, QSL-palvelu, tekniset kokeilut sekä tekniikan edistäminen, RTTY, palvelu ystävän kautta, säätämisen edistäminen, opiskelijayhdistys, aseman rakentaminen, hiljaiselo, ITE-tapahtuma, kotisivujen teko, harrastemuotoinen radio- ja TV-toiminta, APRS, Radio Hamin tekniikka, radiopartiotoiminta, ylioppilaskunnan harrastemessut, koulutustoiminta, yhteistyö muiden ra-toimijoiden kanssa, mökkeily, kalastus, workkiminen, HF-kokeilut soutuveneestä, museotoiminta, QRP-rakentelu, SOTA, nuorisotapahtumat, DX:t, SciFest-tapahtuma, radioharrastepäivät, etäohjaus, reipas teekkarihenki, aktiivinen kerhotoiminta, peditiot että toistimet.

 

16. Kerhojen esittelymateriaali

Osalla kerhoista on omat kotisivut tai ovat Facebookissa. Myös valokuvia esittelytapahtumista löytyy tarvittaessa. Suurin osa kerhoista ilmoitti, ettei heillä ole esittelymateriaalia.

 

17. Terveisiä Kerhotoimikunnalle

  • Haja-asutusalueille ei väkisin kouluttaminen tuota asemia ääneen, vaan oma tahto. Jos RA-toiminnasta on kiinnostunut, hän menee tutkintoon ja tulee ääneen.
  • Kerhotoimikunnan tulisi neuvotella Ficoran kanssa edullisemmat hinnat kerhoille vanity-kutsuille (lyhyen ajan esim. kuukauden kestoiselle aktiviteetille). 168 euroa on iso kustannus kerhoille.
  • Kerhotoimikunnan ja kerhojen välille pitäisi saada yksinkertaisen ja suoran linkin välityksellä toimiva keskusteluyhteys. Huom. toimivien kerhojen kanssa. Pääkaupunkiseudulla on ”kerhoja”, joista ei ole edes harrastuksen lannoitteeksi.
  • Tarttis saada kerhotila.
  • Toimikuntatyöskentely on elämän suola.
  • Jos kerhotoiminta joskus tulevaisuudessa lähtee käyntiin radioamatööritoimintaan pohjaten, toivotamme sellaiset aloitteet tervetulleiksi.
  • Keep up the good work!
  • Vinkkejä avustusten ja jäsenien hankintaan.
  • Kiitokset naapurimaiden RA-lehdistä.
  • Verksamheten går på lågvarv för tillfället.
  • Avustusta tempauksiin ja tapahtumiin.
  • Kerhoja innostettava yhteistyöhön – vierailuja toisten kerhoille – saunailtoja kauemmaksikin kuin vain paikallispiirissä.