160:n ja muidenkin bandien armoitettu wörkkijä

Matti Päiviö asemallaan.
Matti Päiviön, ex. OH3NY asema Riihimäellä v. 1971. Kuva: SRAL arkisto.

 
Matti Päiviö, ex. OH3NY
 
Matti Päiviö (12.3.1912-4.5.1993) oli syntynyt Porissa. Hän aloitti radiouransa Viestipataljoona 1:ssä 1932-33 ja palveli sitten Helsingin suojeluskunnan asemalla OH1DHA. Vuonna 1937 hän suoritti kv. radiosähköttäjätutkinnon ja toimi myös laivaradistina. Sotavuodet kuluivat radioupseerina ”siellä jossakin”. Vuonna 1945 Matti suuntautui radiotekniikkaan ja suoritti teknikon tutkinnon. Hän toimi vuoteen 1948 asti Asa-radio Oy:ssä Turussa. Sieltä hän siirtyi Viestivarikolle Lylyyn, jolloin v. 1948 saatu tunnus OH1NY muuttui OH3NY:ksi. (Tiedot: Heikki E. Heinonen, OH3RU / …alussa oli kipinä, Reino Janhunen, OH2HK).
Riihimäki on ollut merkittävä radioharrasteen ”pesäpaikka”, joka johtuu Viestirykmentin vaikutuksesta. Vuonna 1960, kun siirryin Riihimäen AUK kouluun, Matti oli tullut sinne Viestivarikon päälliköksi. Ensimmäinen yhteytemme syntyi todennäköisesti sen vuoksi, että perustimme AUK:n radioamatööriaseman ja tarvitsimme sinne radiolaitteet. Allekirjoittanut toimi aseman puuhamiehenä, ja varikon työnjohtajan Leo Lappalaisen, ex. OH3NJ välityksellä tuo yhteys Varikon päällikköön sitten syntyi. ”Veera” vastaanotin sieltä irtosi, eikä sen perään myöhemmin huudeltu. Vieläkin jälkikäteen on tullut mieleen: Jäikö VRLK myöhemmin AUK:n käyttöön ja omaisuudeksi? OT Veikon, OH2YV lähetin löytyi myös tarpeeseen AUK:sta. Entä mihin Veikon lähetin joutui?
Varikkokäynti poiki sitten henkilökohtaisen kutsun Matin kotiin. Osoite taisi olla Ruotsinkatu 40. Muistiin on jäänyt hienossa kunnossa oleva omakotitalo, mutta ilman suurta antennifarmia. Siihen aikaan ei voinut kovin rennolla mielellä lähestyä ketään ”kantakapiaista”. Kokemusta oli mm. ylivääpelin kasvimaan perkaamisesta, lutin muuttokuorman tekemisestä ja muustakin ”pikku puuhasta”.
Sillä kertaa istuttiin kuitenkin kahvipöytään ja juteltiin. Tarkemmin sanoen mistä, se on jo haihtunut moneen kertaan mielestä. Todennäköisesti pääaihe oli radioasemamme ja sen toiminta. Matin radioasemaa vilkaistiin vain noin ohimennen. Kuului myös asiaan, ettei tässäkään tilanteessa sopinut sinutella, ja käytöksen tuli muutenkin olla sotilaallisen jämptiä. Kun siitä sitten isännälle kunniaa tehden poistuin, kohteliaisuuskäyntini jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi.
Vaan annas olla, kun joskus myöhemmin kuulin kutsumerkin OH3NY bandilla. Se tapahtui todennäköisesti 1960-luvun loppupuolella. Breikkasin Matille ja hyvä yhteys syntyi. Nyt sinuteltiin jo aivan urakalla! Myöhemmin pidimme useitakin yhteyksiä ja useina vuosina. Meitä kiinnosti molempia mm. 160:n kusoilu, jota olin päässyt harrastamaan Meri Mobilenakin. Matti toimi noina vuosina usein laivaradiosähköttäjänä ja tuurasi monia vakituisempia kipinöitä. Olin silloin merialan ammatinopettaja ja Suomen Radiosähköttäjäliiton järjestötoiminta oli minulle aikaisemmilta vuosilta tuttua. Nyt Matti näki maailmaa aivan palkallisesti ja sai wörkkiä runsaasti. Mattihan ei koskaan workkinut, vaan ehdottomasti wörkki!
Matin radiolaitteistot tietysti paranivat vuosien myötä. Se taas mahdollisti hienot tulokset, sillä OH3NY teki selvää jälkeä bandeilla. Syntyi paljon yhteyksiä, DX:iä, todisteita ja niitä tuli aivan ensimmäisiäkin. Matin kerrotaan puhuneen seitsemää kieltä, ja sillä jo muutama hyvä foneyhteys varmaan onnistui!
Armeijan harmaisiin jäivät kaikki muodollisuudet. Juttu luisti Matin kanssa radioamatööritoiminnan parhaiden periaatteiden mukaan. Häntä voisi näinä vuosina luonnehtia erääksi harvinaisuudeksi – puhtaan täysipäiväiseksi radioamatööriksi! Monet mukavat yhteydet niin fonella kuin CW:llä ovat jääneet mieleen. Vaikka Matti ei ollut aina äänessä, hän kuunteli myös paljon, ja breikki pelasi. Heikki, OH3RU luonnehtii Mattia, OH3NY: ”Olit workkija vailla vertaa, Riihimäen ykkönen vuosikymmenet”. Saman minä allekirjoitan, mutta se päti kyllä muuallakin kuin Riksussa!
Timo Kiiski, OH1TH/OH5TA

Jaa sosiaalisessa mediassa / Share in social media