Historia

Työpaikalla syntynyt kerho on pieni mutta uskollinen

Control Gang kokoontuneena Sirpon Soljan, OH2YU, 70-vuotispäiville joulukuussa 2000. Vas. lukien Seppo Lehtinen, OH2TV; Paavo Kotilainen, OH2SN; Sirpo Solja, OH2YU; Reino Janhunen, OH2HK; Kurt Selin, OH2EN; Taisto Heino, OH2JO ja osastosihteeri Pia Paasjoki, joka on ainoa, mutta tärkeä nainen tässä kerhossa. Kuvasta puuttuvat Viljo Autio, OH2OP ja Pekka Hilden, OH2RS/mm. Kuva: OH2HK:n kokoelmasta.

Olen kertonut RA-lehdessä pariinkin otteeseen kerhoista pienimmästä, muttei vähäisimmästä ensimmäisen kerran jo 30 vuotta sitten. Kerho on luonteeltaan työpaikkakerho, joka syntyi luontevasti, kun hameja alkoi tulla lisää Control Oy:n leipiin. Paavo “Pate” Kotilainen, OH2SN (aik. OH2QZ) alkoi 1950 pyörittää yritystä, jonka erityisalana oli mittaus- ja säätöteknisten laitteiden ja palveluiden toimittaminen teollisuudelle, tutkimukseen, opetukseen ja LVI-sovelluksiin. Yhtiö menestyi ja kasvoi myöhemmin alallaan Suomen suurimmaksi; Suomessa elettiin silloin kasvun aikaa, ja teollisuus automatisoi voimakkaasti. Vuoden 1967 lopulla amerikkalaiset ostivat Control Oy:n, ja nimi muuttui Honeywell Oy:ksi.

Firman kasvaessa lisää väkeä astui remmiin. Rekrytoinnissa oli hyvänä apuna “puskaradio” ja meitä hamsseja alkoi pian kertyä yhtiön huolto- ja valmistuspuolelle yhden kerhollisen verran. Kuvioihin tuli Reiska OH2HK, Vili OH2OP, Sepe OH2TV, Kurre OH2EN, Sirpo OH2YU, Tatu OH2JO.ja Pekka OH2RS. Matkan varrelta mukana olleista muistuu mieleen Pena OH2RC, Stickan OH2RU, Lefa OH2SB ja Rane OH6RE. 1950-luvun lopulla yhtiön huolto sijaitsi Hämeentie 101:ssa, jossa lausuttiin kerhon syntysanat ja josta tuli epävirallisen radiokerhomme päämaja; ainoa ja alkuperäinen Control Gang oli syntynyt ja on nyt jo reilusti seniori-ikäinen.

Osa jengin jäsenistä erkani yhtiöstä omille teilleen, ja osa jäi yhtiöön aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Joukon harmaantumisesta ja muistin pätkimisestä huolimatta Control Gang jäi kuitenkin elämään itse kunkin sydämessä. Vielä viime vuosina joukkomme on kokoontunut silloin tällöin pikkujouluun tai muusta syystä sopivana ajankohtana. Onpa tehty muutama ekskursio kaikkia kiinnostaviin kohteisiin. On vietetty harvakseen myös merkkipäiviä, kun jollekulle on tullut täyteen tasavuosia.

Vaikeina aikoina, läheisen henkilön sairastuttua tai kuoltua, on oltu henkisenä tukena ystävälle ja lähimmäiselle. Kun perustajajäsen Viljo Autio, ex OH2OP kuoli v. 2001, olimme häntä saattamassa viimeiselle matkalle Honkanummella. Vuosien karttuessa menetyksiä on tullut lisää: Sirpo Solja, ex OH2YU (1930-2012) ja viimeksi Kurt Selin, ex OH2EN (1928-2015).

Kerhon jäsenten workkimiset ovat jääneet varhaisempiin aktiivivuosiin itse kullakin. Joukko on kuitenkin perusamatöörejä, joilla viestintätaidot ja tiedot ovat vielä tallella. Näille taidoille on vankat perinteet: viime sotien aikana Pate ja Vili olivat radiotiedustelun avaintehtävissä: Pate MOTOssa (moottoroidussa tiedustelussa) ja Vili Os. Marttinassa. Moni meistä on saanut viesti- ja radiomieskoulutuksen Riihimäellä Viestirykmentissä ja/tai Viestikoulussa. Tatu -2JO luki aikuisiällä oikeustieteen lisensiaatiksi, Pekka -2RS seilasi maailman merillä omalla veneellään ja me muut olemme harrastaneet eläkeläisten rientoja.

En tunne tai muista muita yhtä pitkäikäisiä ja vapaamuotoisia kerhoja, joissa työelämässä alkanut yhteys on säilynyt jossakin muodossa yli 65 vuotta. Hienointa tässä on tuo “kaveria ei jätetä” -periaate, joka näyttäisi säilyvän vahvana läpi koko elämän niin tyvenessä kuin myrskyssäkin.

Reino Janhunen, OH2HK