Historia

Kannustava nuorekas isähahmo kakkosten kerhon nuorille jäsenille

OH2WF, Veijo, liittää syöttöjohtoa Quad-elementtiin. Quadimestari OH2LA, Topi (SK), seuraa tilannetta Veijon Porraskosken kesä-QTH:ssa 1965.

Veijo Ekroos, OH2WF, (1923–1977) oli pidetty iloinen hamssiystävä kakkosten kerholla. Hän osallistui hyvin aktiivisesti kerhon toimintaan 50–70 -luvuilla ja oli mukana kerhon useissa tapahtumissa. Kun oli alkamassa viikoittainen kerhoilta, tuli luolalle aina mukava tunnelma kun Veijo astui sisään panssarioven teräskarmien aukosta tai myöhemmin kerhon Sibeliuspuistossa sijaitsevan Pauligin huvilan kerhotiloihin. Veijolta riitti aina aikaa ja intoa nuorien hamssien kanssa keskusteluihin. Jo Veijon olemuskin huokui isällistä empaattisuutta muita kohtaan. Noihin aikoihin tupakointi oli tavallista hyvinkin erilaisissa tiloissa. Pian kerhotilassa saattoi tuntea Veijon läsnäolon hienolaatuisen pikkusikarin aromista. Veijo ei ollut erityisemmin DX-kalastaja, vaan viihtyi mieluimmin rauhallisemmilla taajuuksilla ja myös kotimaan bandeilla. Saksan kielen taitajana hän piti aktiivisesti ja sujuvasti yhteyksiä Keski-Eurooppaan. Asema koostui Geloso-laiteparista ainakin 60-luvun alussa.

Veijon työ oli tunnetussa Helsingin Tukholmankadulla sijaitsevassa lääkintäelektroniikkaa toimittavassa ja huoltavassa Oy Röntgentekno Ab -nimisessä yrityksessä. Veijo oli yksi neljästä osakkaasta ja hän toimi myöhemmin firman toimitusjohtajana. Veijon yrityksessä työskenteli Veijon kanssa muita tunnettuja hamsseja. Ainakin seuraavat: Aarre OH2US, Vexi OH2RD ja Lefa OH2SB ovat tiedossani. Firma myytiin v. 1975 Valmetille ja siitä muodostui Medivalmet. Veijo oli siirtynyt silloin jo eläkkeelle.

Muistan erään hauskan tapahtuman, jonka Veijo oli kokenut muutaman kerran. Kulkiessaan Helsingissä kadulla hänet oli tunnistanut jokin radioamatöörikollega ja huudahtanut ”Hei wiski faari” (tarkoittaen tietysti OH2Wiski Faari). Kadulla kulkevat muut huudahduksen kuulleet ihmiset olivat vaivihkaa kääntyneet Veijoon päin alkaen silmäillä, että millainen wiski-juoppo tai lestinheittäjä tuossa nyt sitten kävelee. Veijo kertoi, että olisi halunnut siinä tilanteessa panna päänsä pensaaseen.

OH2WF tarkastelee Quadin rakennepiirroksia Veijon Porraskosken kesä-QTH:ssa 1965.

Itse muistan parit talkoot, joissa olen ollut Veijon mukana. Kakkosten Kerhon kesäleiritalkoot 1962 Solvallassa. Saattoi olla peräti SRAL:n kesäleiri. Veijo oli lainannut leirin kotimaan aseman käyttöön auliisti tehdastekoiset Geloso-laitteensa. Leirillä Veijo käytti ahkerasti kaitafilmikameraansa. 1965 Porraskosken kesäpaikalle pystytettiin Veijolle spaider-tyyppinen Quad. Veijo oli tehnyt suunnitelmat ja esivalmistelut aivan viimeisen päälle. Bambujen polvekkeiden jokainen välikin oli vahvistettu surrauksella. Paikalle oli valmiiksi pystytetty kyllästetystä puutolpasta masto, jonka kylkeen oli lyöty teräsaskelmat kiipeämistä varten. Pylvään päähän oli tehty sopiva teräshattu. Hattuun oli kiinnitetty rotaattori. Ensin Arto, OH2FS, kiipesi ylös ja kiinnitti hatun tolpan nokkaan ja sitten talkoina kootut kääntöputkella varustetun Quadin puolikkaat hilattiin rotaattorin jatkeeksi. Antennikokonaisuus valmistui erittäin nopeasti ja pääsimme nauttimaan herrasmiestalkooisännän tarjoamaa maittavaa päivällistä. Veijon poika, Vesa, muistaa edelleenkin elävästi, kuinka hamssilaitteet aina siirrettiin kotoa auton perään, kun viikonlopuksi lähdettiin Porraskosken kesäpaikalle.

Veijo kuoli 1977 liikenneonnettomuudessa Kanariansaarilla ollessaan siellä terveydellisistä syistä. Hän ehti nauttia eläkkeellä olosta vain muutaman vuoden ajan

Herrasmies-Veijoa muistaen
Risto OH2BT