Historia

Kaukopartion kyynelradistista radioamatööriksi

Kyynelradioveteraani Lauri Toivanen, OH6NL haastattelijan vieraana Helsingin Vuosaaressa marraskuussa 1994. Kuva: OH2HK.

Lauri “Lasse” Toivanen, ex OH6NL (1914-1998) kuului siihen n. 60 radioamatöörin joukkoon, joka palveli Suomen sodissa Reino Hallamaan radiotiedustelun eri tehtävissä. Lasse oli tuttu OT bandeilta ja veteraanitapaamisista eri yhteyksistä.

Lassen tie armeijaan ja työelämään kävi mutkattomasti. 19-vuotiaana vapaaehtoisena Viipurin Rykmentin viestikomppaniaan, jonka jälkeen töihin Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaan sähköosastolle. Saatuaan tehtaalta opintolainan Lasse lähti opintielle Tampereen teknilliseen kouluun, mistä valmistui paperiteknikoksi keväällä -39. Kesällä -39 tuli kutsu kertausharjoituksiin, josta lähtö tuli melko nopeasti talvisotaan ja ErP 13:n riveihin. Täällä Lasse suoritti II ja I luokan sotilasradiosähköttäjän tutkinnon.

Välirauhan aikana Lasse ehti vuoden verran lukea sähkötekniikkaa Tampereella, mutta sitten alkoivat uudet rytinät. Eri vaiheiden ja suositusten jälkeen Lasse päätyi kaukopartiotehtäviin U2/K, Osasto Marttinaan Kajaanissa. Lasse palveli osasto Marttinassa kyynelmiehenä ja kaukopartioradistina v. -42 maaliskuusta aina sodan loppuun.

Lasselle kertyi kaukopartiokomennuksia kaikkiaan kuusi. Pisimmälle vihollisen selustaan ulottunut matka suuntautui Äänisen taakse ja kesti yli kuukauden. Partiomatkoilla tulikosketusta viholliseen vältettiin ja pyrittiin liikkumaan hiljaa ja huomaamattomasti ja suorittamaan annettu tehtävä täsmällisesti. Radistin työkalut eli kyynelradiot täyttivät tehtävänsä hyvin. En muista, että kyynel olisi kertaakaan pettänyt, syy oli keleissä tai muussa, muisteli Lasse haastattelussa marraskuussa 1994.

Kaukopartion kokoonpano oli esim. tällainen: partiojohtaja, varajohtaja, tulkki, kyynel- eli viestimies, pioneeri, ensiapumies ja 2-3 suunnistajaa. Perusvarustuksena oli henkilökohtainen ase, muona- ja muut varusteet, räjähdysaineet ja käsikranaatit. Viestimiehellä oli lisäksi kyynel varaparistoineen, joten kantamusta riitti.

Omana arvionaan Lasse totesi, että kaukopartiotoiminnalla oli oma merkitsevä osuutensa koko tiedustelun palapelissä; ilman sitä palapeliin olisi jäänyt vaikeasti täytettäviä aukkoja!

Sotien päätyttyä Lasse palasi leipätyöhönsä Pankakoskelle ja hankki ensimmäisen ra-lupansa v. -48 ja sai asematunnuksen OH7NL. Mieli palasi opintielle HTOL:een, josta Lasse valmistui sähköinsinööriksi ja uusi työpaikka Kemi-yhtiön sähköosaston päälliköksi. Viiden palveluvuoden jälkeen Lasse siirtyi sähköosaston johtoon Schaumanin tehtaille Pietarsaareen, missä hän palveli lähes 20 vuotta eläkkeelle siirtymiseen saakka v. 1978.

Hamssihommat vanhoine lupineen olivat jääneet sivummalle opintojen, leipätyön ja perheen kasvamisen myötä, mutta Lasse suoritti uuden ra-tutkinnon ja sai kutsun OH6NL, joka sitten kuuluikin säännöllisesti vanhojen viestimiesten rinkuloissa 3704 kHz:llä. – He tulevat aina takaisin, piti jälleen kerran paikkansa!

Reino Janhunen, OH2HK