Historia

Kyynelradistien ja viestilottien ansioitunut kouluttaja

Matti Wihuri, OH2OH kutsuttiin SRAL ry:n kunniapuheenjohtajaksi v.1992 vuosikokouksessa. OT-vuosinaan Matti oli harvakseen äänessä, mutta vanhan viesti- ja tiedustelumiehen radiolaitteet olivat aina käyttökunnossa. Kuva: OH2HK.

SRAL ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Wihuri, OH2OH, (1905-1992) käytteli napakasti liiton puheenjohtajan nuijaa kahteenkin eri otteeseen 1950-luvulla. Lisäksi hänen asiantuntemustaan tarvittiin useana vuonna liiton hallituksessa sekä monesti itse työelämässä ja radioalan luottamustehtävissä. Viime sodissamme hän kokosi ja koulutti mm. viestilottia radisteiksi ja radioamatöörejä vaativiin kaukopartio- ja radiotiedustelutehtäviin erinomaisin tuloksin. Matti Wihuri kuului Reino Hallamaan johtaman radiotiedustelun avainhenkilöihin.

Matin radiokipinä syttyi koulupoikana Kristiinankaupungissa. Elettiin venäläisvallan alaisessa Suomessa. Venäläisellä kasakkaosastolla oli käytössään kuuden hevosen vetämä kevyt kenttäviestiasema, ja sehän herätti huomiota ja mielenkiintoa varsinkin meissä koulupojissa, Matti muisteli. Kaupungissa oli tasavirtasyöttöinen jakeluverkko, jonka me pojat otimme käyttöön omiin sähkötyspuuhiimme: summerilla naputtelimme sanomia toisillemme. Ensimmäinen vastaanotin oli kidekone, ja ensimmäisen radioputken isä toi tuliaisina Tukholmasta: se oli triodi, jolla tehty vastaanotin toi kuuluviin lähinnä sähkötysasemia.

Matti kirjoitti ylioppilaaksi Kristiinassa v. 1924. Sitten hän toimi jonkin aikaa suojeluskuntajärjestön palveluksessa aluepäällikkönä Raahen ja Etelä-Pohjanmaan piirissä. Metallitehtailijana isä toivoi pojastaan seuraajaa, ja niin Matti kirjoittautui Polyteekin kouluun koneenrakennusosastolle, Helsinkiin. Opintojen loppusuora jäi kahden vuosikymmenen päähän, sillä väliin tulivat molemmat sodat, työ ja perheen perustaminen.

Sodan tuulten pyyhkäistessä yli Euroopan Suomessakin ryhdyttiin valmistautumaan pahimman varalle. Jo kesäkuussa -39 Reino Hallamaa, suomalaisen radiotiedustelun isä, pani sanan kiertämään, että ne kaverit, jotka eivät olleet vielä suorittaneet reservin harjoituksia, saisivat nyt oivallisen mahdollisuuden siihen. Niin Matti lähti viestiupseerikurssille Suomenlinnaan.

YH:n (ylimääräiset harjoitukset) alkaessa Matin tehtäväksi tuli syksyllä -39 pitää ensimmäiset kurssit kaukopartioradisteille Järvenpäässä. Jo talvisodan aikana ensimmäinen kaukopartio liikkui Sallan suunnassa valvomassa liikennettä ja antamassa tietoja vihollisen liikkeistä. Jatkossakin Matti koulutti radisteja ja rakennutti radioverkon, johon kuului partioradioiden lisäksi tukiasemia ja huolto-organisaatio.

Erillinen varikkokomppania kehitteli kaukopartiotoiminnassa käytettyjä laitteita, kuten Töpö-vastaanottimen ja kyynel-partioradion. Kaikissa näissä elimissä oli mukana radioamatöörejä, jotka Reino Hallamaa oli kerännyt mukaan jatkosodan kynnyksellä.

Kaukaisimmat kyynelmiehet toimivat Turkissa ja Espanjassa; kumpikin heistä pesunkestäviä hamsseja. Alpo Salmelan, OH2NL, asemapaikka oli Ankarassa ja Erkki Kaireniuksen, OH2ND, asemapaikka Madridissa. Jälkimmäistä varten rakennettiin Mikkeliin vesijättömaalle kunnon rombiantenni ja Ankaran suuntaan 5-elementtinen vertikaalibiimi, ja yhteydet toimivat erinomaisesti. (muokaten RA 2/1992)

Reino Janhunen, OH2HK