Vanhan kipinän ja viestitiedustelijan muistoja tallentamassa

OT Arvo Kinnunen, OH2UJ mielipuuhassaan kotonaan Munkkivuoressa korjaamassa ja huoltamassa vanhoja työvälineitään eli NC-100XA -liikennevastaanottimia tammikuussa 1996. Kuva: OH2HK.

 
OT Arvo Kinnunen, OH2UJ (1916-2005) oli yksi niistä noin kahdesta kymmenestä radioamatööriveteraanista, joita minulla oli kunnia ja ilo haastatella Liiton 75-vuotisjuhlakirjaa ja Radioamatööri-lehteä varten. Kävin Arvon luona Munkkivuoressa, Helsingissä tammikuussa 1996, jolloin hän oli lähes 80-vuotias pirteä veteraani, jolla oli kädet täynnä erilaisia harrastuksia; siinä hänen pitkän ikänsä salaisuus.
 
Arvolla oli meneillään vanhojen työkalujensa eli liikennevastaanottimien korjausta ja huoltoa. Lisäksi hän oli merellä ollessaan erikoistunut purjelaivojen köysimattojen punontaan, jossa hän oli saavuttanut mestaritason. Arvo Kinnunen julkaisi 1988 kirjan Purjelaivakauden köysimatot – Segelfartygsepokens repmattor, jonka julkaisemisessa avusti Merimiespalvelutoimisto, MEPA. Todella upeita köysimattoja ja tasokas julkaisu vanhan kipinän, sparks, käsistä lähteneenä.
 
Sotatoimien alettua syksyllä 1939 Arvo komennettiin venäläisen sotilasradioliikenteen asiantuntijana ryhmään, jonka tehtävänä oli Neuvostoliiton Itämeren laivaston Ja ilmavoimien viestiliikenteen kuuntelu ja muistiin merkitseminen. Siepatut viestit olivat numerokoodattuja sanomia, jotka näppärät viestilotat toimittivat komentoketjussa eteenpäin. Viestinsieppaajat eivät koskaan nähneet avattuja sanomia ”livenä”. Siihen oli mahdollisuus vasta rauhan tultua julkaistun kirjallisuuden avulla.
 
”Ajatukset pyörähtävät kuin itsestään talvisodan tunnettuun Suomussalmi ? Raatteen mottitaisteluun, jossa sanomia otettiin talteen vastapuolen surulliseen loppuun saakka, kun mottiin jäänyt vihollinen alensi kenraalinsa ja politrukkinsa ja lopuksi teloitti heidät muun miehistön todistaessa traagista tapahtumaa.” – Näin kuvasi sodan todellisuutta paljon kokenut ja nähnyt viestitiedustelija ja vanha vänrikki Arvo Kinnunen, OH2UJ tarinatuokiomme lopuksi.
 
Vilpitön kiitos Arvolle lähtee vielä jälkikäteen kaikesta arvokkaasta tiedosta itse haastattelussa ja postitse saaduista kirjallisista dokumenteista, jotka jäävät talteen arkistoon jälkipolvien käytettäväksi.
 
Reino Janhunen, OH2HK

Jaa sosiaalisessa mediassa / Share in social media